Nirppanokan pelastajat - maksa-jauhelihanamit

Xeman nirppaillessa pahimmoilleen nämä namit toivat osittaista helpotusta meidän nirppailuongelmaan. Tosin vaikea sanoa, jos eteen osuu joku todella nirso koira, että kuinka nämä maistuisi. Oma nirppailija ei kumminkaan ollut pahimmasta päästä, olihan se nimittäin ollut ahne pentulaatikossa. Mutta kyllä näillä nameilla jotain arvoa on, kelpasipa ne jopa kaverin koiralle, joka syljeskeli kaaressa omiaan pois torstain mätsärissä. Ja tämä koira on valikoiva sen suhteen, mitä suuhunsa pistää.

Resepti on saatu Riimin kasvattajalta, joka ilmeisesti oli saanut sen Islan kasvattajalta. Eli kasvistädeille kummallekin iso kiitos. ♥

Voisiko tämä enää tämän yksinkertaisempaa olla? Kaikki vaan iloisesti isossa kulhossa sekaisin, levitys pellille ja uuniin. So simple is that!

Tuossa siis alkuperäinen ohje, mä taas puolestani sovelsin hiukan (kuinkas muutenkaan :D ) ja muokkasin reseptiä omiin tarpeisiini sopivaksi. Olen tehnyt nameja nyt kolmesti, ja näitä huomioita/muokkauksia tuli tehtyä:

• laitoin taikinaan 2 munaa
  
  Tähän mulla ei ole sen suurempia perusteluja kuin että tein niin ensimmäisellä kerralla (ei ollut käytössä kermaviiliä) ja sen jälkeen jotenkin olen automaattisesti jatkanut samalla kaavalla. Homma hoituisi varmasti ihan hyvin yhdelläkin munalla mutta no.. Lisäproteiinia jos ei muuta. :þ

• Jätin valkosipulin pois

• mun uunissa 30 minuuttia ei riittänyt tekemään nameista täysin kypsyneitä sisältä
  
  Pellille levitetystä taikinalevystä tuli paikoitellen niin paksu, että kun 30 minuutin jälkeen leikkasin nameja pienemmiksi paloiksi, sisältö oli hiukan liian kosteaa. Sormiin tarttui taikinaa. Joten tästä syystä pidin nameja uunissa seuraavan kerran noin 45 minuuttia

• leikkasin paistamisen jälkeen nameista about 2x2 cm kokoisia paloja (tämä ei ole niin just, mikä parhaiten sopii omaan käyttöön)
  
  Pienemmät olisi murentuneet herkemmin treenitaskun pohjalle. Isommat palaset myös löytyy helpommin treenitaskun pohjalta nappuloiden seasta. Ja ei, Xema ei syö yhtä 2x2 palasta kerralla yhdellä haukkauksella vaan murennan siitä useamman palkkauskerran.

• uunissa oloajan lisäksi kuivasin nameja uunissa vielä noin tunnin verran 100 asteessa
  
  Tässä vaiheessa uuninluukku oli hiukan raollaan, jotta kosteus pääsisi uunista pois. Puinen kapusta tms. soveltunee tähän hyvin. Eli pilkoin paistetun levyn pienemmiksi paloiksi, sekoittelin palat pitkin peltiä ja takaisin uuniin kuivumaan. En tahtonut paloista korppuja vaan ajatus oli kuivattaa niitä sen verta, että kuivuivat hiukan päältä sisällön jäädessä kumminkin pehmeäksi (ei sormia tahmaavaksi). Näin treeniliivin tasku pysyy hiukan siistimpänä, kun palaset on suhteellisen kuivia mutta edelleen hyvin murrettavissa pienempiin paloihin palkatessa.

• myös maitorahka toimii kermaviilin tilalla
  
  Ensimmäistä kertaa näitä tehdessäni unohdin tietenkin ostaa kermaviiliä, joten sovelsin hiukkasen ja heitin sekaan purkin maitorahkaa. "Laimensin" sitä hiukan vedellä, jotta sain sen koostumuksesta hiukan juoksevampaa. Ihan hyvin onnistui ja lopputuloksena oli Xeman mielestä erittäin syötäviä nameja.

Maksan hankin ihan Prismasta. Helpoimmalla pääsee, kun ostaa sitä suoraan jauhettuna. Toki sitä saa myös isompana palana mutta siinä joutuu sitten pilkkomishommiin. Kolmesta kerrasta kahdella olen onnistunut törmäämään tarjouspakkauksiin, jolloin yhden maksapaketin hinta on alle 2 euroa. Halvempaa mitä seokseen tuleva jauheliha. 

Jauhelihana on ihan mennyt halvinta ja vähärasvaisinta vaihtoehtoa. Tahdoin nameista suht "kuivia", en sellaisia, jotka rasvaisivat kaikki paikat. Eli sen takia ne 20 % rasvaiset paketit ovat jääneet kauppaan ja olen mennyt niillä 10 % vaihtoehdoilla. Toki resepti nyt toimii varmasti rasvaisemmallakin, ja maistuvuus saattaisi lisääntyä rasvaisuuden myötä. Maksa itsessään on maistuvaa, ja tarpeen vaatiessa jauhelihan voi kokonaan korvata maksalla. Tosin maksassa on paljon A-vitamiinia, joten kukin sitten tahollaan pohtii onko nämä sopivia arkipalkkaukseen. Siihenhän me ollaan näitä käytetty. Xemalla on hävinnyt pellillinen noin viikossa, viikon takaisen kisaviikonlopun takia jopa nopeammin. Tuon A-vitamiinimäärän takia meinasin testata seuraavan pellillisen ihan vain kokonaan jauhelihalla, eli maksan jätän pois. Sitten niitä spessumpia tilaisuuksia varten (kuten aksakisaturistelu tai miksei vaikka pentukurssikerrat) voidaan lisätä mukaan maksaa.

Toki tuo A-vitamiiniasia riippuu varmasti koirasta; koiran koosta, paljonko ja missä (arki/pelkät treenit tms.) koiraa palkataan. Mä palkkaan pentua paljon. Mulla on aina treeniliivi mukana, kun lähden ulos ja siellä on namit (+ lelut) mukana. Jopa isojen tyttöjen kanssa ulkoillessa mulla on aina namia taskussa. Vaikka nappula onkin ensisijainen mitä Xemalle (ja isoille tytöille) suuhun tarjoan mutta kyllä noita parempiakin nameja kuluu päivittäin. Ja mikä näissä nameissa on plussaa; ei lisäaineita eikä suolaa!