Toukokuu tuntuu hävinneen ihan hujauksessa. Isla täyttää jälleen kuukausia. Työt verottaa sen verran, että kaiken muun pakollisen lisäksi blogiin kirjoittamista siirtää yhä uudelleen ja uudelleen ("jos sitten huomenna"..). Vilkailin kalenteria toukokuun osalta ja se näyttää itseasiassa aikas täydeltä työt huomioon ottaen. ACE:n aksojen lisäksi olemme pyrkineet käymään hallilla ottamassa omatoimitreenit 1-2 kertaa viikkoon teemalla kepit ja/tai kontaktit. Keppien tilanne sinänsä alkaa näyttää ihan kivalta. Keskiviikkona oli ensimmäinen kerta, kun kepit tehtiin osana koko rataa ja siihen nähden ne sujuivat ihan hyvin. Väli löytyy suoralta linjalta jo vähän kauempaakin pienen muistuttelun jälkeen. Nyt vaan pitäisi alkaa hiomaan lisää avoimia ja suljettuja kulmia.
Treenien lisäksi toukokuuhun on mahtunut mukaan kodinsiivousta (sain kuin sainkin pestyä kaikki ikkunat :D ), kavereiden näkemistä (shoppailu, mölkkykisat, illanistujaisia) ja tietenkin lenkkeilyä. Alla oleva kuva on itseasiassa eilisen lenkin jäljiltä, kun piipahdimme Viiman + omistajien kanssa Neulamäen uumenissa. Koirakavereiden näkeminen on raskasta. :)
 |
| 1.6. |
Myös pentukurssi on edennyt jo neljänteen kertaansa, viides olisi tulossa tiistaina. Isla on päässyt loistamaan kurssilla omilla taidoillaan (kontakti, maahanmenot ja istumiset tms.). Tyttö on oikein pätevä ja täpäkkä myös muiden seurassa. Korvat löytyvät suhteellisen hyvin, joten olen tyytyväinen. Ainoa asia, missä meillä on vielä petraamista, on rauhoittuminen kyljelleen. Menevälle pennulle kyljellään makaaminen virtaisena on tuskaisen vaikeaa. Paha vaan ettei työpäivän jälkeen kerkeä vetäistä tunnin lenkkiä ennen pentukurssia. Jatkamme harjoituksia..
Pentukurssilta löytyi myös toinen sheltin alku, puolitoista kuukautta nuorempi Aito. Jäimme 4. kurssikerran jälkeen omistajan kanssa jutustelemaan (pentujen vetäessä rallia ruusupuskaa ympäri) ja kävi ilmi, että Aito on Viiman sukulainen emon kautta. Päivittelin siinä, että onpas taas sattunut pienet piirit. Viiman omistaja oli joskus kuukausi sitten pohtinut, että heidän lähistölleen oli muuttanut V:n sukulaispentu samasta kennelistä, ja tästä tapauksesta saisi Islalle hyvän leikkikaverin. Idea ontui siihen, että miten ottaa yhteyttä vieraaseen ihmiseen, vaikka koirat sukulaisia olivatkin. Eipä ne yllätykset tähän loppuneet, vaan kävi ilmi, että Aiton omistaja sattuu omistamaan Nallen veljen. Ei hyvää päivää. :D Kyllä voikin taas sattua. Islahan on Nallen (ja näin ollen myös Jirin) täti isänsä puolelta (ja tämä kävi ilmi paria päivää myöhemmin ;) ). Kyllä voikin olla pienet piirit, ja vielä niin hyvä tuuri, että osutaan samalla pentukurssille. Kyllä jaksoi sinä iltana hymyilyttää pienet mutta ihanat sattumukset.
 |
| Neiti kesäheinä ♥ |
Edit 4.6.
"Virallinen" 7kk posetuskuva vielä kuvakollaasin jatkoksi.
 |
| 7kk, 32 cm ja 5kg |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti