Askel kerrallaan..

Pieniä tai isoja askelia, tämä viikko on kyllä ollut aikas tosi kiva. Hirmusen monella tavalla.

Muuten viime viikonloppu kyllä meni ihan irti kirjoista. Ja eipä siinä, kylläpä tekemistä tuntui keksivän (taas) ihan hyvin ilman lukemisiakin. Kuten se, että viikonloppuna käytiin kaverin kanssa tutkailemassa Kuopion silmälasikehysvalikoimaa. Oiva tilaisuus fiilistellä piilareita, joita käytän ihan liika harvoin. Tosin kun on ala-asteikäisestä käyttänyt laseja ja sitten yhtäkkiä näkökenttä laajeneekin joka puolelle, niin fiilis on kyllä mitä omituisin. Puhumattakaan siitä, että laseja on tottunut näköjään nostamaan hyvinkin usein eikä sitä edes rekisteröi. Nyt sitten hivelin milloin ohimoita ja milloin nenänvartta vain huomatakseni, että ne lasit ei edelleenkään ole päässä. Hämmentävää. :)

Ja ei, ei löytynyt uusia laseja. Sain eräästä liikkeestä ihan kivoista alennuksessa olevista kehyksistä hinta-arvioksi 550 euroa, jolloin kiitin kauniisti ja lähdettiin pikapikaa pois. Taisivat nämä nykyisetkin maksaa tuon verran mutta täytyy kyllä löytyä aikas hyvät kehykset, että ne peittoavat nämä nykyiset ja suostun tuollaisen summan laseista maksamaan. Ehei. Specsavers tarjosi uusia linssejä näihin vanhoihin kehyksiin 200 eurolla. Ei ehk tarvi hirmuisesti pohtia mitä ja mistä maksan, jos uusilla laseilla olisi hintaa 500 euroa. Joten asia jää hautumaan..

Tämän viikon yleisfiiliksestä on pakko kyllä sanoa se, että lukeminen on ollut jotenkin hurjan vaivatonta. Laskeskelin suurin piirteisiä päiviä tulevaan pääsykokeeseen ja niitähän on reilu 300. Joka oikiasti kyllä on paljon. Mutta tänä vuonna ei aliarvioida yhtään mitään. Mutta se, että aikaa on, on se mikä tekee tällä hetkellä lukemisesta mukavaa. Se, että olen ajoissa liikkeellä eikä ole stressiä. Kuten sanoin. Vaivatonta. ♥

Viikkosuunnitelmassa oli maanantain kohdalla lukuja suunniteltuna mutta höpöhöpö. Kuka tällaista kesäiltaa tahtoisi hukata ja viettää sitä kotona lukemassa, kun tarjolla oli mahdollisuus rantareissuun?

Voi vitsit minkälaisista keleistä ollaan saatu nauttia koko viikko. ♥ Ihan joka iltaa ei viitsi sisällä nysvätä, kun kerta ulkona on tarjolla tätä. Neulaniemestä löytyy kiva koirien uimaranta, jonne paistaa just ja just ilta-aurinko. Kesän kolmas uittoreissu tuli tehtyä tämän viikon perjantaina. Mua kun ei saa noin kylmään veteen tekemälläkään, olen antanut N:n ja hänen miehekkeensä hoitaa kahlailut koirien perässä. Kameran takana on ollut paljon lämpimämpää. ;) Katsotaan sitten kesän lopussa, jos itsekin uskaltaisi siirtyä kuivalta maalta jorpakkoon. Mitään en tosin lupaa!

Perjantain sillipurkki ;)
Pikkasen on surkiaa ilmettä, Riimi vetää kyllä homman kotiin tuolla "maailma-potkii-päähän-pelasta-pliis" -ilmeellä

Maanantaina rannalle saatiin seuraksi myös muita uijia - 12 viikkoinen aussilapsi Lila. Neidillä oli melkeenpä yhtä paljon korkeutta kuin Riimillä. :)

I:n bestis Nalle

Hurrrja pienisuuri vesipeto! 

Riimi hetki ennen kastumista..

...ja 10 min myöhemmin.  Voin kyllä yhtyä siihen, että märkä koira ei ehk ole se kaunein. No ei niin.
Ei ainakaan mein Riimi :D

Jätskiä kun on tullut tänä kesänä syötyä enemmän ja vähemmän, ja vaikka minttujätskin ( ♥ ) veroista ei ole, niin tämä N:n tarjoama rantaeväs ei kyllä ollut yhtään huonompaa.

Ei tätä nyt ehkä voi täysin verrata normiin jätskiin, mutta sorbetteihin ja mehujäihin verrattuna tämä oli todella jees. Suutuntuma oli pehmeän samettinen eikä laisinkaan hileinen. Ja vadelma ainakin upposi meikäläiseen ihan kivasti. Tarpeeksi raikas eli ei yhtään huonompaa. Vaikka ei tosiaan ole minttujätskiin verrattuna mitään. Ehei. Sitä kun ei voita mikään. Mutta jos joku tykkää tän sorttisesta jätskistä niin kannattee maistaa. Makuvalikoimassa taisi myös olla mango. Sekin voisi olla aikas kiva.

Jouduin myös keskellä viikkoa myöntymään siihen, etten enää pärjää ilman allergialääkettä. Maanantai-iltana tulleita sääskensyömiä kutitti vielä torstaina niin että oksat pois. Se nyt on mulla normia, että houkuttelen kaikki hyttyset kilometrin säteeltä (kaverit jostain syystä tykkää lenkkeillä mun kans, toimin oivana syöttinä :þ ) ja pistoista nousee ihan hirmuiset patit. Ja ne kutisee kyllä päiviä. Mutta neljäs päivä putkeen alkoi olla jo liikaa sietokyvylle, joka on kuitenkin suhteellisen hyvä. 

Nappasin perjantaina töistä lähtiessäni viikonlopun testiin Kestoxia. Alkuperäisvalmisteella Kestinellä tosin olisi ollut paljon söpömpi pakkaus mitä tällä mutta hinta kun ratkaisi niin minkäs teet. ;) Pitkään pohdin mitä antihistamiinia testaan seuraavaksi, perus Histec/Heinix -osasto ei oikein napannut haittana tulevan väsymyksen takia. Menin ottamaan yhden Heinixin viime viikolla työpaikan henkilökunnan lääkekaapista ja uhhuh sitä väsymystä, joka sitten iski kesken työpäivän. Ei hyvä. Mitenpä sitä illalla jaksaa lukea, jos väsyttää noin. Tämä mitä kotiin toin on toiminut paremmin kuin hyvin, ei muuten kutise. Miinuspuolena voin kyllä valittaa, että jumaliste on muutes vaikea saada puoliksi sitä pirun pientä tablettia! Ei ole ihan helppoa. Taitolaji ilmeisesti.. Että tästä lähtien lupaan olla empaattisempi niitä mummoja kohtaan, jotka kertovat puolittavansa veitsellä lääkkeensä, kun ei muuten onnaa. Ei muutes ollut kovin kaukana, etten tänään tuskastunut ja sortunut samaan. :D