Miten sitä voikaan olla niin typerä, et on unohtanu ihan kokonaan pienen koiran autopahoinvoinnin? Ehkä siksi, et toi on ollu hyvänä jo pitkään. Eipä lyhyillä matkoilla oksennuksia tapahdukaan. Viimeisimmät ennen joulua, kun olin vielä harjottelussa. Riimin stressivatsa ei kestäny sitä, et se revittiin suoraan sängystä autoon ja mää vielä hävisin kesken kaiken kyydistä töihin. Ipana onnistu tähtäämään hyvin - T sai siivota oksennukset auton takaoven lokerosta. Tuskin oli kauhian hauskaa miehekkeelle, mut kyllähän se nyt vähän hilpeyttä aiheutti töissä. ;)
Nomuttakuitenkin. Pääsiäisreissu Ouluun. Me ei olla käyty täällä moneen kuukauteen, joten onhan tätä jo vähän ootettu. Lauantaiaamuna pikapakkaus, koirille normi ruoka (kuten sanottua, kuinka tyhmä sitä voikaan olla..), tavarat autoon ja siitä sit kahdeksitoista miehekkeen vanhemmille syömään ja auton vaihtoon. Minen tiiä, mikä mulla ei ollu kotona sinä aamuna, kun koirille lätkäistiin eteen raakaa lohta, heppaa ja e-vitsku öljy. Muistan vaan miettineeni, et jaksavat hyvin kunhan saavat ruokaa. Eikai sitä nyt syömättä jaksa jonneki kuuteen asti. Ihan fiksustihan toi oli periaatteessa ajateltu, käytäntö ei kuiten ihan menny nii nappiin.
Miten meidän matka meni? Oikeen kivasti, ainaski siihen asti kunnes Riimi päätti matkan puolessa välissä oksentaa sellaisella antaumuksella, et puolet (laina)auton takapenkistä lainehti. Pulkkilan ABC ei vissiin ollu Riimin mieleen. :D Oltiin just kurvattu kyseisen huoltsikan pihaan. Koira ja penkki saatiin viel suht hyvin pelastettua sotkulta, peitteelle ei käyny nii hyvin (tai siis puolelle siitä). Tosin, Riimi kyllä hoiteli viel sen toisenki puolen 2 kilometriä ennen kuin päästiin perille. 4 tunnin ajomatkasta siis oikeen hyvä saldo - oksennuksessa oleva peitto ja 3 pyyhettä, puolittain käytetty talouspaperirulla ja 2 oksennuksessa olevaa koiraa - Miimi oksensi toisella kerralla itsensä päälle, siirtyi sen verran Ronjan suuntaan ettei istunu oman örppänsä päällä ja yökkäs viel Ronjan päälle parisataa metriä ennen auton pysähtymistä. Koomista? Kyllä, kieltämättä hiukan. ;) No nyt ainaski muistaa, ettei Riimille edelleenkään voi antaa hirveen paljoa ruokaa ennen pitkää automatkaa.
Muuten meillä on menny oikeen kivasti, mitä nyt tuo toinen osapuoli meinaa tulla räkäiseksi (jostain onkinu itelleen flunssan). Ei olla tehty sinänsä mtn sen erikoisempaa, mut koirat on saanu paljo rapsutuksia (ja ihan varmasti myös herkkuja mun selän takana ;) ) ja kuvia on tullu otettua jonkin verran. Eilen ja tänään on aurinko paistanu ihan kauheen nätisti, joten ilmoistakaan ei voi valittaa.
Huomiselle ois suunnitteilla joku lyhyt lenksu A:n porukan kans ja hieronta siihen päätteeksi tytöille. Siinäpä se päivä sit meneeki, kun koirien kaa lepäillään sisällä. :)
P.S. Bloggerin kuvan lisäys klo yhden aikaan yöllä (ja oikeastaan muulloinki) - syvältä. :D Enemmän siinä on toimintoja mut ei tää kyl vieläkään toimi niinku pitäis. Kuvat hyppii miten sattuu, kun niitä vetää hiirellä oikeaan kohtaan ja joskus jopa häviää kokonaan. Meni "vaan" 40 min muutaman kuvan lisäämiseen. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti